Ensimmäinen askel vuonna 2002

Tässä minä olen työstänyt ensimmäistä askelta vuonna 2002
Nyt nostan uudestaan ensimmäisen askeleen ”pöydälle”. Tässä sunnuntai mietteet. Ensimmäinen askel:
1. Myönsimme voimattomuuden elämään nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet siitä selviytymään
2. KUKA on valmis myöntämään joutuneensa perinpohjin tappiolle? Ei tietenkään yksikään meistä. Kaikki luonnolliset vastomme asettuvat vastustamaan pelkkää ajatusta, että olisimme voimattomia.
3. ``Alkoholi josta on tullut saalihimoinen velkojamme, riistää meiltä itsekunnioituksen ohella kaiken tahdonvoimamme, jonka turvin voisimme vastustaa juomahimoamme. Niin piaan, kun hyväksymme tämän synkän tosiasian, kärsii ihmisarvomme perusteellisen vararikon´´
4. ´´ Tajuamme, että tunnustamalla joutuneensa perinpohjin tappiolle. Kykenemme astumaan ensi askeleen vapautusta ja voimaa kohti. Omakohtaisen voimattomuuden myöntäminen, muuttuu lopuksi lujaksi kalliopojaksi, jolle uusi ja mielekäs elämä voi rakentua´´
5. `` Hänen raittiutensa, jos hän ollenkaan pysyy juomatta. On suurelle vaaralle alttiina, niin kauan, kun hän ei nöyrry tosiasioiden edessä´´
Olenko minä alkoholisti. Tätä kysymystä kyselen itseltäni, jos järkeilisimme, vaikka se on kielletty meiltä. Minä join joskus aivan hillittömästi. Siinä kärsi perhe, ystävät, työantaja ja muut ihmiset. Taloutemmekin kärsi. Join ruokarahat. Vaimon pussista varastin rahaa. Putken sain poikki vain lääkkeillä.
Tuli myös aika, jolloin alkoholi ei masentunut, mutta sitä oli vain juotava. Sinä vuonna kuin liityin AA:n, en ollut niin pohjalla kuin olin joskus ollut. Olihan samana vuonna käynyt lepäilemässä Moisiossa, jotenka juomaputkeni eivät olleet niin rajuja. vasta vaimon lähdettyä perheen kanssa pois, tajusin että jotakin toiminnassani on pahasti vialla.
Näiden valossa järki kyllä sanoo, että olen alkoholisti ja olen näiden asioiden pohjalta valmis järkitasolla nöyrtymään, mutta miksi minä aina kyselen, kuitenkin itseltäni. Olenko alkoholisti vai en.
Sen tiedän hyvin, että jos nyt ratkean juomaan, Juomiseni olisi suhteellisen pitkänkin ajan hallussa. Mutta sitten palaisin entiseen juomatapaani.
Kohta 1. Olen valmis myöntämään jollain tunnetasolla olevani alkoholisti.
Kohta 2. Olen jollain tunnetasolla valmis myöntämään joutuneeni tappiolle.
Kohta 3. Olen valmis myöntämään, että ihmisarvoni on kokenut perusteellisen vararikon.
Mutta se ajatus, että en voisi ottaa enää pisaraakaan alkoholia, on minusta jollain tavalla kahisuttava. En ole varmaankaan tajunnut, että alkoholi aiheutti minussa `` allergisen reaktion´´ jos käytän sitä ja ainoa hoitokeino tässä sairaudessa on olla ottamatta pisaraakaan ja sillä välin käydä aina AA:ssa
Hyvin on tämä päivä mennyt, kun on tehnyt itselleen selväksi sen ensimmäisen askeleen. Mitähän minäkin menettäisin, jos rupeaisin juomaan. Ensiksi itsetunto, rahat, siviilielämä, kaikki nämä olisivat menneet.
Tässä tämän päivän mietteitä askeleesta



Kohta1. Olen vilpittömästi valmis myöntämään, etten yksin jaksa taistella alkoholismia vastaan ja olen alkoholisti. Tämä kohta valistui minulle sunnuntai ja maanantai välisenä yönä unena ´´ Minä näin pahan unen. Olin juomassa ensimmäistä kertaa raittiuteni aikana. Otin kovat humalat. AA:n en halunnut enää mennä, vaan jatkaa juomista ´´ Siinä unessa olin niin maassa, kuin vain ihminen voi olla, sen takia ratkesin juomaan. Se oli kova pala….. Tietenkin AA-tietoisena. Kohta 2. olen täysin valmis myöntämään joutuneeni perin pohjin tappiolle. Löysin Isosta kirjasta hyvän lauseen. ´´ Kaikissa muissa asioissa hän osoitti päättäväisyyttä ja arvostelukykyä´´ Niinhän se on minunkin kohdalla. Kun lähdin juomaan kaikki päättäväisyys ja arvostelukyky olivat poissa.
Kohta 3. olen täysin valmis myöntämään, että ihmisarvoni on kokenut perusteellisen vararikon.
Kohta 4. En ole tällä hetkellä tappiolla. Olen saanut selätysvoiton alkoholismista, mutta erää on vielä jäljellä, niin kauan kuin minussa henki pihisee, eikä ole muuta keinoa, kuin pysytellä päivä kerrallaan raittiina ja siinä välissä käydä AA:ssa
Kohta 5. Olen valmis nöyrtymään tosiasioiden edessä.

T. Docdor

Ensimmäisen askeleen anaylyysi

Ensimmäinen askel:

Bill W:n tarinasta kohta Ennen muuta minulta vaadittiin uskoa Jumalan voimaan, tarpeeksi omaa alttiutta, rehellisyyttä ja nöyryyttä panna asiat uuteen järjestykseen ja pitää ne uudessa järjestyksessä

Tämän kohdan minäkin jollakin tapaa allekirjoitan itsestäni. En usko Jumalaan, mutta johonkin korkeampaan voimaan kuitenkin ja nöyryyttä ja rehellisyyttä saisi olla lisää.

Itsekeskeisyydestä on kokonaan luovuttava. Minä allekirjoitan tämän.

Jos ihmisellä on syöpä, kaikki murehtivat hänen takiaan, mutta kukaan ei suutu tai loukkaannu. Mutta näin ei käy ihmiselle, joka sairastaa alkoholismia, koska sen myötä ihminen kieltää kaiken sen mikä elämässä on arvokasta. Se vetää piiriinsä kaikki ihmiset, jotka ovat tekemisissä sairaan kanssa. Näinhän se on. Pakko tunnustaa.

Siksi alkoholistin pääongelma on henkinen eikä ruumiillinen. Olen itse todennut se todeksi, aina kun olen ratkennut juomaan.

Varhaisista ajoista asti tunnetaan poikkeuksia teidänlaisissa tapauksissa. Aina silloin tällöin sattuu, että alkoholisti saa, sanokaamme mullistavia hengellisiä kokemuksia. Minä myönnän niiden olemassaolon. Näissä kokemuksissa ihmisen tunne-elämä järkkyy perusteellisesti ja siirtyy uusille urille. Ihmiset hylkäävät äkkiä ajatukset, tunteet ja asenteet, jotka ovat hallinneet heidän elämäänsä ja omaksuvat uudenlaiset käsitykset ja vaikuttimet. Näinhän minullekin on käynyt, kun aukaisin AA-oven ja istahdin palaveriin.

Olemme oppineet että meidän on myönnettävä itsellemme olevamme alkoholisteja. Tämä on ensimmäinen askel kohti toipumista. Se harhakäsitys, että olemme niin kuin muut, jos tänään niin huomenna on murskattava. Minä voin vilpittömin mielin tunnustaa olevani alkoholisti ja että, en voi ottaa pisaraakaan alkoholia on tosiasia.

”kerran alkoholista, aina alkoholisti”. Näinhän se menee

Mutta meille kaikille on tuttu se merkillinen ilmiö, että järkevän ajattelun rinnalla kulki väistämättä joku mielettömän mitätön tekosyy ensimmäisen lasin ottamiseen

Nyt huomaamme, että silloinkaan kun lähdimme ryyppäämään vakain tuumin emmekä vahingossa, emme uhranneet päätöstä tehdessä toisissamme aikaa mahdollisille hirveille seuraamuksille. Minä olen lähtenyt juomaan vaikka minkä asian tähden, milloinka kaverini on kuollut, joku asia vituttaa, ilman mitään syytä ja senkin takia, etten ollut varuillaan alkoholin suhteen.

Alkoholisti ei missään tapauksessa pysty lopettamaan juomista itsetuntemuksen avulla. Näinhän se menee.

Olin ollut kaikkea muuta kuin varuillani, enkä kaiken kukkuraksi ollut taistellut ensimmäistä lasillista vastaan millään tavalla. Tällä kertaa en ollut suonut ajatustakaan seurauksille. Olin ruvennut juomaan viinaa puolihuolimattomasti kuin limonaatia.

Käsitin, että tahdonvoimasta ja itsetuntemuksesta ei ollut mitään apua, kun tulee tuollainen hetki. Minulle kävi näin noin parisen kuukautta sitten. Lähdin Kirvestämään, eli pelaamaan Kirvestä (Savolainen tikkikorttipeli). Siinä sitten saunottiin ja kaveri tarjosi saunakaljan ja minähän otin. Sitten pelattiin muutama Kirves ja otettiin Kirveskaljat. Kaksi kaljaa join sinä iltana ja ajoin maaseudulta pois autolla kotia, mutta seuraavana päivänä se vasta juotatti. Siinä taisi mennä neljä päivää totaalista ryyppäämistä. Aina kun sammuin ja heräsin. Oli viinapullo suussani.

Yhtä tärkeää on havaita, että hengellinen näkökulma ratkaisisi kaikki ongelmani. Totta joka sana ja minäkin uskon johonkin suurempaan voimaan (KV).

T. Docdor

---

Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
1 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Lataa free SPAMfighter jo tänään!

Syksyllä Hirvijärjellä 2006

Tässä järvessä minä pentuna uin paljon.

Tässä Bushin ja Gondoleeza Ricen keskustelu

We take you now to the Oval Office.)George: Condi! Nice to see you. Whats happening?Condi: Sir, I have the report here about the new leader of China.G: Great.`Lay it on me.C: Hu is the new leader of China.G: Thats what I want to know.C: Thats what I am telling you.G: Thats what I am asking you. Who is the new leader of China?C: Yes.G: I mean the fellows name.C: Hu.G: The guy in China.C: Hu.G: The new leader of China.C: Hu.G: The Chinaman!C: Hu is leading China.G: Now whaddya asking me for?C: I am telling you Hu is leading China.G: Well, I am asking you. Who is leading China?C: That is the mans name.G: That is whos name?C: Yes.G: Will you or will you not tell me the name of the new leader of China?C: Yes, sir.G: Yassir? Yassir Arafat is in China? I thought he was in the Middle East.C: Thats correct.G: Then who is in China?C: Yes, sir.G: Yassir is in China?C: No, sir.G: Then who is?C: Yes, sir.G: Yassir?C: No, sir.G: Look, Condi. I need to know the name of the new leader of China. Get me the Secretary General of the U.N. on the phone.C: Kofi?G: No, thanks.C: You want Kofi?G: No.C: You dont want Kofi?G: No. But now that you mention it, I could use a glass of milk. And then get me the U.N.C: Yes, sir.G: Not Yassir! The guy at the U.N.C: Kofi?G: Milk! Will you please make the call.C: And call who?G: Who is the guy at the U.N.?C: Hu is the guy in China.G: Will you stay out of China?!C: Yes, sir.G: And stay out of the Middle East! Just get me the guy at the U.N.C: Kofi.G: All right! With cream and two sugars. Now get on the phone.(Condi picks up the phone.)C: Rice, here.G: Rice? Good idea. And a couple of egg rolls, too. Maybe we should send some to the guy in Chin. And the Middle East. Can you get Chinese food in the Middle East?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Itselläni on kaksisuuntainen mielialahäriö ja nyt on taas maannisvaihe päällä. Olen myös alkoholisti toipuva sellainen, vaikka minun raitteuteni olekaan kovin pitkä, saan olla onnelinen, että tämäkin viikonloppu meni ilman viinaa. Tässä vielä yksi juttu jonka on Rossin Matti kääntänyt.NÄKYMÄTÖN VENEKuvitelkaamme seisovamme rannalla. Kaukana veden takana on saari, jota kutsutaan tyyneydeksi. Siellä vallitsee rauha, onnellisuus sekä vapaus alkoholismin epätoivosta ja muista ongelmista. Me todella haluamme päästä tuolle saarelle, mutta meidän on löydettävä keino päästä veden yli - tuon valtavan tyhjyyden yli, joka on meidän ja sen välissä missä haluaisimme olla. Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Vedessä lähellä on valtamerilaiva, risteilyalus, joka näyttää todella upealta ja viihtyisältä. Sitä kutsutaan hoidoksi ja terapiaksi. Sen vieressä rannalla istuu ryhmä omituisen näköisiä ihmisiä. He näyttävät soutavan venettä, mutta emme näe venettä emmekä näe airoja. Me näemme vain nämä onnelliset ihmiset istumassa rannalla, soutamassa näkymätöntä venettä näkymättömillä airoilla. Tuota näkymätöntä venettä kutsutaan AA:ksi/ Alanoniksi. Valtamerilaiva tuuttaa kutsuen meitä laivaan mukaan hoito- ja terapiaristeilylle. Näemme ihmiset laivassa: he ovat onnellisia ja heiluttavat meille. Sitten ovat nuo naurettavat ihmiset, jotka huutavat meitä liittymään mukaansa näkymättömään veneeseensä. Valitsisimmeko risteilijän vai näkymättömän veneen? Tottakai me nousemme valtamerilaivaan, loistoristeilylle. Pian huomaamme olevamme matkalla kohti tuota onnellisuuden saarta.Ongelma on, että noin puolivälissä matkaa ulapan poikki, risteilijä pysähtyy, kääntyy ja suuntaa takaisin rannalle, josta tulimme. Sitten kapteeni komentaa kaikki pois laivasta. Kun kysymme: " Miksi?" hän sanoo: "Meidän risteilymme menee vain tuonne saakka. Ainoa tapa millä koskaan voitte päästä tuolle saarelle on lähtemällä mukaan näkymättömään veneeseen!"Niinpä kohautamme harteitamme ja menemme veneessä olevien ihmisten luo. "Tulkaa mukaan!" he huutavat. "Emme voi nähdä mitään venettä, johon nousta!", me huudamme takaisin. "Tulkaa mukaan siitä huolimatta!" he vastaavat. Niinpä astumme mukaan ja kohta he sanovat: "Tarttukaa airoihin ja alkakaa soutaa!" "Emme näe mitään airoja!" sanomme. " Tarttukaa niihin ja alkakaa soutaa kuitenkin!" he sanovat. Niin tartumme näkymättömiin airoihin ja alamme soutaa, ja pian me näemme veneen! Ennen kuin huomaammekaan näemme myös airot! Seuraavaksi huomaamme, että me olemme niin onnellisia soutaessamme näiden omituisten ihmisten kanssa, ettemme välitä pääsemmekö koskaan toiselle puolelle.Tämä on kahdentoista askeleen ohjelman taika. Emme vihjaa etteikö hoito ja terapia olisi avuksi. Kyllä ne ovat. Monelle meistä hoito tai pieni määrä terapiaa on ollut juuri se, mitä olemme tarvinneet päästäksemme matkamme alkuun. Mutta kyyti loppuu ja jos meillä on pakkomielteinen häiriö tai jos rakastamme jotakin, jolla on, saatamme huomata, että meidän on noustava näkymättömään veneeseen noiden onnellisten, hassujen ihmisten kanssa.!Clancey I.Venice CAD
Docdor

Painonpudotuksesta

Kolmen viikon liikkumisen jälkeen ja tarkalla ruokavaliolla olen saanut painoia alas 84,8kg:aa, kun se kolme viikkoa sitten oli 90kg:aa ja vyötärönympärys on kolmen viikon jälkeen 101cm:ä, kun se kolmen viikkoa sitten oli 116cm:ä.

T. Doctor

Menopelini

Tälläisellä menopelillä hyydyttiin 200km jälkeen Suur Saimaan lenkillä 15.7.2007- 17.7.2007 Juvalta päästiin Imatralle asti ja takaisin. Lastipaino oli 40kg.aa.

T. Docdor